Olen lähtenyt mukaan ”kolme hukkaa-kampanjaan”, sen
tarkoituksena on edistää kiertotaloutta kunnissa. Allekirjoittaneet sitoutuvat
seuraaviin tavoitteisiin:
”- LÄMPÖ: Kartoitamme vuoden sisällä jo Suomessa vireillä
olevat parhaat pilotit sekä käytännöt ja käynnistämme valtuustokaudella
hankkeet, joiden avulla polttamalla tuotetun lämmön tarve supistuu vähintään
viidenneksellä.
- RAVINNE- JA MATERIAALIHUKKA: Panostamme kierrätykseen sekä
erityisesti elintarvikkeiden hukkajahtiin ja maatalouden ravinnevirtojen
kiertoon siten, että ravinne- ja materiaalihukka pienenee vähintään -
neljänneksellä.
- HUKKATILA: Muutamme kaavoitus-, rakennusmääräys –ja
käyttötarkoituksen muutosten käytäntöjämme siten, että kiinteistöjen
käyttöasteen lasku taittuu ja tyhjien toimistojen osuus kääntyy laskuun.”
Olen jo aiemmin perehtynyt Välke-hankkeeseen. Sen yksi kohta
on ”vähähiiliset pk-yritysten ja kuntien cleantech-yhteishankintamenettelyt”.
Tähän kuuluu muun muassa aurinkopaneelien yhteishankinta asukkaille, jolloin
paneelien hankinta tulee edullisemmaksi. Helppo tapa tukea clentech-ratkaisuja
kaupunkilaisille.
Eräs ryhmä on tehnyt aloitteen, että kisakylän kerrostalojen
kaavamääräyksiin merkittäisiin energiamuodoksi maa- sekä aurinkolämpö.
Ajatuksena hyvä, mutta en kannata noin tiukkoja määräyksiä. Näkisin että joku
tulevaisuudessa avattava asuin alue voisi olla ”vihreä kylä”. Alueen määräyksissä
voisi olla, että rakentamisessa/asumisessa tulee huomioida jotenkin
ekologisuus. Jokainen saisi itse päättää toteuttaako tämän energiaratkaisuissa,
jätehuollossa vai jossakin muussa.
Myös ”10 askelta kohti kestävämpää kuntaa” on myös
asiakirja, jota tulee hyödyntää jatkossa. Tästä kohta 9. ”vesistöjen
roskaantumisen ehkäisy” on erityisesti lähellä sydäntäni. Myös kohta 5. ”kestävä
ruokatarjoilu ja ruokahävikin vähentäminen” on yksi tärkeimmistä, ja helppo
toteuttaa kaupungissa. Tähän aiheeseen olen jo hieman puuttunut tekemälläni
valtuustoaloitteella viime kokouksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti